Suomen olosuhteisiin suunnitellut PUUPIONIN valmistamat tervapääskyn vaneripesät ovat kotimaista laadukasta käsityötä. Suosi suomalaista ja rakennat yhteistä hyvää, KIITOS!
Tervapääsky (Apus apus) kuuluu Kiitäjälintujen (kirskulintu) lahkoon (Apodiformes). Se ei ole läheistä sukua pääskylinnuille vaikka ulkonäöltään niitä muistuttaakin. Tervapääsky on noin 18cm pitkä, paino 40g ja sen siipivälin pituus on 40–44cm. Sillä on pääosin tummanruskea höyhenpeite, mutta kurkku ja otsa ovat valkoiset.
Myös tervapääskyjen kannat ovat romahtaneet muutamassa vuosikymmenessä. Tervapääsky on Suomessa ja Pohjois-Euroopan alueella erittäin uhanalainen. Yhä harvemmissa paikoissa kaupungeissa tai maaseudulla on kuultavissa tuota kuuman kesäpäivän kruunaamaa kirskuntaa kun tervapääskyt liitävät parvessa huumaavaa vauhtia tiiviissä muodostelmassa pesäkolojensa ohitse. Yksi syy tähän on pesäkolojen puute niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Nykyajan rakennukset suunnitellaan niin että pienintäkään koloa ei enää jää katto- tai seinärakenteisiin ja entisetkin kolot tukitaan kun rakennuksia saneerataan. Näin tervapääskyt joutuvat tyytymään niille sopimattomiin pesäpaikkoihin ja usein seurauksena on pesinnän epäonnistuminen kun lämpötila ahtaissa koloissa nousee niin korkeaksi, että poikaset paahtuvat tai ne hyppäävät pesästä ennenaikaisesti lentokyvyttöminä kuumuutta pakoon. Tällöin poikasten kohtalona on nääntyminen ravinnonpuutteeseen koska tervapääskyt eivät pysty ruokkimaan maassa retkottavia poikasiaan. Maaseudulla taas nykyisistä tehometsätalouden hakkaamista metsistä ei enää löydy pesäkoloja tervapääskyille.
Tervapääskyt saavuttavat yli 100 km lentonopeuden vaakasuorassa lennossa ja ovat nopeimpia lintuja maailmassa. Tervapääskynpoikaset vaipuvat horrokseen huonoilla säillä ja selviytyvät useita päiviä, jopa toista viikkoa ilman ravintoa kunnes vanhemmat saapuvat taas saalistusretkiltään yli gramman painoinen hyönteispallo kurkussaan. Hyönteispallo koostuu jopa tuhannesta hyönteisestä. Aikuiset linnut puolestaan selviävät ilman ravintoa vain kolme – neljä päivää horrostaen. Tervapääskypariskunta saapuu muutoltaan pesäkololleen eri aikoina noin päälle viikon kuluessa ja ne ovat pesäpaikkauskollisia ja siten sama pari pariutuu vuodesta toiseen.
Nyt voit tarjota ahdingossa eläville tervapääskyille helpotusta turvallisen pesäpaikan löytämiseen nostamalla rakennuksen seinälle tai puuhun suunnittelemani ja rakentamani tervapääskyn pesälaatikon. Tässä mannereurooppalaismallisessa pesälaatikossa on poikasille runsaasti tilaa jumpata lentolihaksiaan sillä poistuessaan pesästä niiden täytyy olla täysin lentokykyisiä. Pesälaatikossa on muutenkin lokoiset oltavat kun kuumuus ei pääse nousemaan tilavassa pöntössä helteisenä kesäpäivinäkään liian korkeaksi. Tervapääskyt munivat yleensä 2-3 munaa ja haudonta kestää hyvällä säällä noin 19 päivää mutta voi säiden kylmetessä venyä jopa 27 päivän mittaiseksi. Molemmat vanhemmat hautovat ja munat kestävät säätilasta johtuvien haudontataukojen aiheuttamaa jäähtymistä. Poikasvaihe kestää keskimäärin 40 päivää mutta kylmät säät voivat pidentää sitä jopa 56 päivään.
Tervapääskyt tekevät pesän luonnostaan pesäkäytävän toiseen päähän. Siksi pesäpöntön toisessa päädyssä on 10 cm halkaisijaltaan oleva pesäkuppi, jonka tervapääskyt vuoraavat ilmasta keräämillään untuvilla ja höyhenillä. Ilman pesäkuppia munat saattaisivat pesinnän tuoksinassa vieriä pois, jolloin pesintä epäonnistuu sillä tervapääskyt eivät osaa vierittää munia takaisin muovaamaansa pesäalustaan. Pesäkupin pohjalle voit halutessasi laittaa kourallisen sahajauhoa helpottamaan tervapääskyn pesänrakennusta. Tervapääskyjen pesinnästä ei jää jätöksiä pesien ulkopuolelle ja niiden ulosteet eivät sotke talojen seinustoja. Pesämateriaalia kertyy vuosien kuluessa niin vähän, että pesiä ei tarvitse vuosittain huoltaa, välillä voit toki poistaa vuosien kuluessa pesään kertyneen maatuneen ulosteen.
Tervapääskyn vaneripesissä on nyt puubetonista muovailtu pesäkuppi, sen kovera muoto estää munia vierimästä pois pesästä.
Pesälaatikon voit nostaa rakennuksen seinälle tai puuhun sillä pöntön takaseinän ohjausliuskat pitävät sen suorassa puun runkoa vasten. Pesän kiinnitys rakennuksen seinään tapahtuu kahdella ruuvilla takaseinän reikien läpi tai sitten puuhun kahden reiän läpi pujotetulla narulla tai rautalangalla.
Pesälle täytyy olla vapaa ja esteetön lentoväylä ja pesäpönttö nostetaan mielellään päälle 5 metrin korkeuteen. Kolmen metrin korkeudellakin oleviin pesäkoloihin tervapääsky voi pesiä mutta tällöin pesän edusta olisi hyvä olla alas viettävää rinnettä, jotta lentoonlähtö onnistuisi kivuttomasti. Pesälaatikon voi asentaa kaikkiin muihin ilmansuuntiin mutta etelän keskipäivän suoraa auringon paahdetta täytyy välttää. Pesälaatikoita voit asentaa useampia vierekkäin ja allekkain sillä tervapääskyillä ei ole pesäkoloa kummempaa reviiriä ja mieluisaan pesäpaikkaan ne asettuvat pesimään oikein joukolla.
Kun olet nostanut uuden karhean pesälaatikon rakennuksen seinälle tai puuhun niin ei kannata jättää hommaa puolitiehen sillä, jotta saisit asukkaat uuteen asuntoon mahdollisimman nopeasti niin pesäpaikkaa pitää mainostaa. Soittamalla tervapääskyjen laulua https://xeno-canto.org/species/Apus-apus?dir=0&order=en&pg=1 ilmoitat että tarjolla olisi turvallinen, kestävä ja vuodesta toiseen varma kesäkortteeri jälkikasvun kasvattamiseen. Voit ladata puhelimeen ilmaisen Aves Vox Android tai Aves Vox Apple sovelluksen, jolla löydät helposti haluamasi linnun lauluäänen www.xeno-canto.org sivustolta. Voit ladata ja asentaa sovellukseen suomen kielen niin haku onnistuu linnun suomenkielisellä nimellä.
Soittamalla tervapääskyn kirskuntaa aamuisin ja iltaisin saat taivaalla liitelevät tervapääskyt varmimmin laskeutumaan alas tutkimaan uutta pesäpaikkaa. Laulun soittaminen tuottaa tulosta heikkotuulisina ja sateettomina päivinä, jolloin tervapääskyt ovat kiinnostuneita tutkimaan pesäkoloja.
Tervapääskyt saapuvat muuttomatkaltaan useammissa aalloissa. Ensimmäisinä saapuvat vanhat vakiintuneet tervapääskyt, jotka lentävät suoraan tutkimaan vanhaa pesäkoloaan. Sitten saapuvat 2 – 3 vuotiaat linnut, jotka etsivät ensimmäistä pesäpaikkaansa ja reagoivat hyvin innokkaasti laulun soittoon ja tulevat tutkimaan tarjolla olevia pesäpaikkoja. Nämä tervapääskyt viettävät loppukesän rakentaen valitsemaansa pesäkoloaan keräämällä ilmasta rakennusmateriaalia mutta aloittavat pesintänsä vasta seuraavana vuonna. Lopuksi saapuvat viime kesän poikaset, jotka palaavat muutoltaan ensimmäistä kertaa ja ovat kiinnostuneita liittymään vakiintuneeseen pesimäyhdyskuntaan ja vierailevat useilla lähistöllä mahdollisesti sijaitsevilla pesäkoloilla. Nämä linnut saatttavat viettää yönsä hyväksi havaitsemassaan pesäkolossa mutta alkavat rakentaa pesää vasta seuraavana kesänä.
Ensimmäisenä vuonna tervapääskyt tekevät ensin pesäkolon ohilentoja ja tutkivat lentoreitin turvallisuutta kymmenillä pesäkoloon sisään- ja uloslennoilla. Sitten ne rakentelevat ja kohentelevat pesäkoloa ilmasta kaappaamallaan materiaalilla. Varsinainen pesintä alkaa sitten seuraavasta kesästä ja ne ovat pesäpaikkauskollisia elämänsä loppuun saakka. Vanhimmat tervapääskyt ovat saavuttaneet päälle kahdenkymmenen vuoden iän.
Pesälaatikko on rakennettu 12 – 15mm koivuvanerista kuten myös pöntön sisäkatto, vesikatto on 9mm filmivaneria. Tämä pönttö tehty kestämään vuosikymmeniä ja sen rakenteet on ruuvattu kiinni toisiinsa. Halutessasi voit värjätä pesäpöntön julkisivun rakennuksen seinään sopivaksi tai jättää sen harmaantumaan luonnonmukaiseksi.
Pesälaatikon pohjan sisämitat 34,0cm x 15,0 cm ja sisätilan korkeus 19,1cm.
Tervapääskyt pesivät mielellään lähellä toisiaan. Tässä kerrostalossa on kolme pesäpaikkaa. Voit ripustaa pöntön joko rakennuksen seinälle tai puuhun. Kerrostalon korkeus 70cm x leveys 38cm x syvyys 23cm.
Tampereen Lielahteen asennettiin 16.5.2023 As Oy Kuhankartanon julkisivuremontissa menetettyjen pesäpaikkojen korvaajiksi PUUPIONIN valmistamia koivuvanerista tehtyjä tervapääskyn pesäpönttöjä.
Puupionin suunnittelemilla ja valmistamilla pesillä korvatiin taloyhtiöiden kattoremontissa menetetyt tervapääskyn pesät. Vaneripesät kiinnitettiin kerrostalojen päätyjen betoniseinäelementteihin katonharjan korkeudelle heinäkuussa 2023. Yhteensä 28 pesäyksikköä tarjoavat hulppeat pesintämahdollisuudet suurelle tervapääsky-yhdyskunnalle. Ilman tätä uraaurtavaa panostusta olisi nykyinen yhdyskunta menetetty pesäpaikkojen hävittyä. Nämä vaneripesät ovat ensimmäiset Suomessa, jotka kiinnitettiin asuinkerrostalojen seiniin tarjoamaan pesintämahdollisuudet tervapääskyille, ilmojen valtiaille.
Pääskyrinne, Karuna / Sauvo 26.4.2024 Tervapääskyn vaneripesiä lähdössä Espoon Viherlaaksoon. Kerrostalojen katto- ja seinäremonttien yhteydessä asennetaan talojen seiniin 12 kpl kolmen pesäyksikön vanerista rivitalopesää ja pihapuihin 6 pl kolmen pesäyksikön vanerista kerrostalopesää. Tämä yhden asuntoyhtiön panostus luontokatoa vastaan tarjoaa pesintämahdollisuuden 54:lle tervapääskypariskunnalle.
Tervapääskyn pesäpöntöt voidaan asentaa myös talojen seinille räystäiden alle. Tämä pönttö nostettiin omakotitalon harjan alle Kuuvuoren kupeessa Turussa 4.6.2023.